Asunto-osakeyhtiölain uudistus tuli voimaan 1.7.2010. Uudessa laissa otetaan huomioon taloyhtiöiden ja osakkaiden muuttuneet tarpeet. Muutosten tarkoituksena on lisätä asunto-osakeyhtiömuotoisen asumisen turvallisuutta ja tehokkuutta sekä kannustaa osakkaita pitämään huolta huoneistoistaan. Uusi laki myös selventää päätöksentekoa, mikä edistää tarpeellisten rakennustöiden käynnistämistä taloyhtiöissä. Tasavallan presidentti vahvisti 22. joulukuuta 2009 uudistuksen voimaantulon.

Yhteisen päätöksenteon ja osakkaan itsemääräämisoikeuden rajoja selvennetään

Uudessa laissa määritetään nykyistä selvemmin yhteisen päätöksenteon ja osakkeenomistajan itsemääräämisoikeuden sekä yhtiön ja osakkeenomistajan vastuun rajat.

Selvennykset koskevat erityisesti kunnossapitovastuun jakautumista yhtiön ja osakkeenomistajan kesken, osakkeenomistajan muutostöitä, yhtiön päätöksentekoa kunnossapidosta ja muutostyöstä sekä yhdenvertaisuusperiaatteen sisältöä ja sen huomioon ottamista yhtiön päätöksenteossa. Osakkaan ja yhtiön suhdetta selvennetään myös siten, että tarkistetaan mm. vahingonkorvausvastuuta koskevaa sääntelyä.

Lisäksi tavoitteena on asunto-osakeyhtiöitä paremmin palveleva laki, joka on helposti ymmärrettävä myös yhtiöiden osakkeenomistajien ja maallikkojohdon kannalta. Uudessa laissa pyritään ottamaan aikaisempaa paremmin huomioon pienet asunto-osakeyhtiöt, joita on paljon ja joissa isännöitsijäkään ei usein ole kiinteistöalan ammattilainen.

Osakkaiden tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia parannetaan

Osakkaiden tiedonsaantiin tulee parannuksia, jotka helpottavat korjausten ja uudistusten oikeaa ajoitusta sekä mahdollisuuksia ennakoida asumiskustannusten kehitystä.

Uutta on, että yhtiökokouksessa pitää vuosittain käsitellä seuraavien viiden vuoden aikana odotettavissa olevaa kunnossapitotarvetta sekä suoritettuja kunnossapito- ja muutostöitä. Yhtiökokoukseen osallistumista helpotetaan ja kokousasiakirjojen saatavuutta parannetaan. Myös vastikkeina kerättyjen varojen käyttöä koskevia tilinpäätösvaatimuksia selvennetään osakkaiden oikeusturvan parantamiseksi.

Taloyhtiöiden toimintamahdollisuuksia kehitetään

Yhtiöiden toimintamahdollisuuksia kehitetään muun muassa siten, että osakkaan remontista yhtiölle tuleva säästö voidaan ottaa huomioon yhtiön remontissa.

Hissin jälkiasennuksen kustannukset jaetaan huoneistojen sijaintikerroksen mukaan. Eduskunta on edellyttänyt, että internetiin luodaan palvelu, jonka avulla yhtiöt ja osakkaat voivat helposti selvittää hissin jälkiasennuksen kustannusten jaon kyseisessä yhtiössä. Lisäksi laissa säädetään tietoliikennepalveluiden yhteishankinnan ja huoneistokohtaisen vedenkulutuksen mukaiseen kustannusten jakoon siirtymisen edellytyksistä.

Rakentamattoman alueen luovuttamista koskevaa yhtiön päätöksentekoa selvennetään, mikä helpottaa rakennusmaan saamista käyttöön asutuskeskuksissa. Asumisturvaa edistetään selventämällä yhtiön sallitun toiminnan rajoja uusien asuntojen rakentamisessa ja vastikevarojen sijoittamisessa.

Kunnossapitoon ilmoitusvelvollisuus

Yhtiön ja osakkeenomistajan välisen kunnossapitovastuun jako säilyy ennallaan. Uutta on lähinnä osakkaan velvollisuus ilmoittaa kunnossapitotyöstään yhtiölle etukäteen vastaavalla tavalla kuin muutostyöstä. Yhtiö voi valvoa myös kunnossapitotyötä. Sen tulee säilyttää kunnossapitoilmoitukset ja antaa niistä tietoja osakkeenomistajille.

Jos yhtiön putkiremontista aiheutuu vaurio osakkaan vastuulla olevalle seikalle, yhtiö on velvollinen korjaamaan vaurion yhtiössä sovittuun tasoon. Yhtiön pitää ilmoittaa osakkaille ajoissa kunnossapitotoimista, jotka vaikuttavat huoneiston käyttämiseen. Vesihanojen ja myös koko wc-laitteen kunnossapitovastuu kuuluu yhtiölle.

Yhtiöllä on oikeus teettää kunnossapitotyö osakkaan kustannuksella, jos tämä laiminlyö lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvan kunnossapitovastuunsa.

Osakkaan ilmoitusvelvollisuuden sekä yhtiön valvonta- ja teettämisoikeuden tarkoituksena on edistää hyvän rakennustavan noudattamista osakkaalle kuuluvissa rakennustöissä. Näin voidaan ehkäistä suuriakin vahinkoja aiheuttavien kosteusvaurioiden syntymistä.

Myös muutostöiden pelisääntöihin selvennyksiä

Osakkaan tekemien muutostöiden yleistymisen vuoksi on tarpeen selventää myös
muutostöitä koskevia säännöksiä. Osakkaan oikeus tehdä muutoksia omissa tiloissaan säilyy ennallaan. Ilmoitusvelvollisuutta laajennetaan siten, että osakkaan on ilmoitettava sellaisista muutostöistä, jotka voivat vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkaan hallinnassa olevien tilojen käyttämiseen työn aikana. Ilmoituksessa tulee olla tiedot, joiden perusteella yhtiö tai toinen osakas voi arvioida hyvän rakennustavan noudattamista sekä muutostyöstä mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa tai haittaa.

Vahingonkorvausvastuusta omat säännökset

Uudessa laissa on nykyistä kattavammat säännökset yhtiön ja osakkaan vahingonkorvausvastuusta. Nykyisin asunto-osakeyhtiöissä ilmenevien vahinkojen korvaamiseen sovelletaan käytännössä yleensä yleisen vahingonkorvauslain säännöksiä. Uudistuksella selkeytetään tilannetta.

Osakkaan vahingonkorvausvastuu ei jatkossa edellytä törkeää huolimattomuutta kuten nykyisin. Vastuu syntyy jo pelkällä huolimattomuudella aiheutetusta vahingosta. Sen sijaan jatkossakaan yksittäinen osakas ei yleensä voi joutua vastuuseen osallistumisesta päätöksentekoon yhtiökokouksessa, koska osakkaalta ei voida edellyttää erityistä aktiivisuutta tai tietämystä yhtiön asioista.

Lähde: Oikeusministeriö

Ohessa Isännöintiliiton ohje osakkaalle, joka suunnittelee huoneistonsa korjaus- tai muutostyötä.

http://www.isannointiliitto.fi/attachements/2010-06-24T14-44-1041.pdf